Digipelaaminen ja ruutuaika
Digipelaaminen on muuttunut olennaiseksi osaksi ihmisten arkipäiväistä elämää. Tämä ilmiö näkyy varsinkin lasten ja nuorten kohdalla. Pelaajabarometrin 2020 mukaan digipelaaminen on hyvin yleistä: 10-19-vuotiaista nuorista 44,8 % pelaa digitaalisia viihdepelejä päivittäin ja 79 % vähintään viikoittain, 0,8 % ei pelaa lainkaan.
THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) suosittelee kouluikäisille alle kaksi tuntia ruutuaikaa päivässä. Samansuuntaisia suosituksia on myös Yhdysvalloissa. Suositukset ja rajoitukset koskevat yleensä digilaitteiden viihdekäyttöä yleisellä tasolla, tarkkoja suosituksia nimenomaan peliajoista ei juurikaan löydy. Älylaitteiden yleistymisen ja digitaalisten toimintojen monipuolistumisen myötä päivittäinen ruutuaika lisääntyy ja toisaalta yhtäjaksoisen ruutuajan mittaaminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Ruutuaikojen tarkastelun sijaan pelaamista kannattaa pohtia laajemmin osana lapsen ja nuoren tasapainoista arkea. Jos lapsi nukkuu riittävästi, liikkuu, ulkoilee, on vuorovaikutuksessa perheen ja kavereiden kanssa, koulunkäynti sujuu ja lapsella on harrastus tai muuta mielekästä tekemistä, pelaaminen on todennäköisesti hallinnassa.
Lähteet:
- Kinnunen J., Taskinen K. & Mäyrä, F. (2020). Pelaajabarometri 2020. Pelaamista koronan aikaan. Tampereen yliopisto. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta.
- https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/sopiva-ruutuaika/
- https://childmind.org/article/healthy-limits-on-video-games/