Mitä on ongelmapelaaminen?
Ongelmallinen pelaaminen on laaja käsite ja tarkoittaa tilannetta, kun digipelaaminen aiheuttaa eriasteisia ongelmia tai pelaamiseen kytkeytyy ongelmia pelaajan elämässä. Varsinaisesta pelaamishäiriöstä puhutaan ongelmallisen pelaamisen vakavimpana muotona.
Ongelmapelaamisen riskirajana pidetään jatkuvaa pelaamista yli 4 tuntia vuorokaudessa tai yli 30 tuntia viikossa (joidenkin tutkimusten mukaan yli 40 tuntia viikossa).
Pelkkä aikaraja ei ole kuitenkaan ratkaiseva. Tärkeintä on, että pelaaminen sulautuu monipuolisen ja sujuvan arjen osaksi eikä hallitse muuta elämää. Lapsen ja nuoren arjessa on tärkeää, että hän:
- nukkuu riittävästi (alakouluikäinen tarvitsee 9-11 tuntia unta yössä)
- liikkuu reippaasti päivittäin vähintään tunnin
- hoitaa kouluasiat
- harrastaa tai hänellä on mielekästä vapaa-ajan tekemistä
- ulkoilee
- viettää aikaa kavereiden kanssa (myös kasvotusten)
Jos muut elämän osa-alueet kärsivät pelaamisesta, pelaaminen on todennäköisesti muuttumassa ongelmalliseen suuntaan.
Arvioiden mukaan ongelmallista pelaamista tai varsinaista pelaamishäiriötä esiintyy noin 1-5%:lla pelaajista [1]. Digipelirajaton -sivuston mukaan 90% pelaajista on peliharrastajia, 10% kuuluu ongelmallisesti pelaavien kategoriaan ja 20%:lla ongelmallisesti pelaavista on varsinainen pelaamishäiriö [2]. Monet tutkimukset ja katsaukset aiheesta ovat keskittyneet nuoruusikäiseen väestöön. Suomalaisilla murros- ja nuoruusikäisillä tehdyissä tutkimuksissa pelaamishäiriön esiintyvyydeksi on ilmoitettu 0,9-1,3 % [3]. Ikäluokkatasolla suomalaisilla nuorilla ei siis vaikuta olevan erityistä riskiä haitalliseen pelaamiseen [4]. Kuitenkin ESPAD 2019 -tutkimuksessa suomalaisista 15-16-vuotiaista pojista 23% ja tytöistä 4% eli 13% ikäluokasta piti itsearvioituna omaa pelaamistaan liiallisena tai ongelmallisena [5]. Yksilötasolla liiallinen pelaaminen voi osoittautua vakavaksi ongelmaksi, varsinkinkin silloin, kun siihen yhdistyy muita haasteita lapsen tai nuoren elämässä [4].
Haitallisen pelaamisen merkkejä nuorilla ja aikuisilla:
- henkilö ei pysty hallitsemaan omaa pelaamista
- vieroitusoireet (esimerkiksi levottomuus tai masentuneisuus silloin, kun ei pääse pelaamaan)
- pelaamisen jatkaminen haitoista huolimatta
- ikävien tunteiden käsittely ainoastaan pelaamisen avulla
- läheisten huijaaminen pelaamiseen liittyvissä asioissa
- pakonomainen tarve pelata koko ajan enemmän
Lasten kohdalla tilanne on monimutkaisempi, sillä lapsen itsesäätelytaidot ovat vielä puutteelliset, ja lapsi saattaa tarvita aikuisen apua pelaamisen hallinnassa ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämisessä.
Kohtuullinen videopelaaminen on tutkitusti myönteinen asia lapsen ja nuoren sosiaalisten suhteiden ja hyvinvoinnin kannalta.
Lähteet:
1. Silvennoinen, I., Meriläinen, M. & EHYT ry. (2016). Nuoret pelissä. Tietoa kasvattajille nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta. THL. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-759-6
2. https://digipelirajaton.fi/ammattilaiselle/ilmiotietoa/
3. Holopainen, R. Lasten ja nuorten pelaamishäiriö ja sen hoito. Lääketieteen laitoksen opinnäytetyö. 2021. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20211634
4. Meriläinen, M. (2020). Kohti pelisivistystä. Nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-5791-1
5. Castren, S., Järvinen-Tassopoulus, J. & Raitasalo, K. (2021). Money used in gaming is associated with problem gambling: Results of the ESPAD 2019 Finland. Journal of Behavioral Addictions, 10(4), 932–940. https://doi.org/10.1556/2006.2021.00076
6. Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. (toim.) (2019). Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
7. Viisi kysymystä ongelmallisesta pelaamisesta – Mikko Meriläinen (mikkomerilainen.com)
8. Kuuluvainen, S. & Mustonen, T. (2017). Digitaalinen viihdepelaaminen ja digipeliriippuvuus: Katsaus pelaamisen eri ulottuvuuksiin. Sosiaalipedagogiikan säätiö, Helsinki. https://digipelirajaton.fi/wp-content/uploads/sites/7/2019/04/Digi_170x240_TjaS_25.3.19_M-1.pdf