Materiaalia perheille

Tietoa ja materiaaleja perheille

Lukemaan innostava ympäristö on keskeisessä roolissa lapsen lukutaidon kehitykselle. On siis tärkeää, että lukemiseen kannustetaan, innostetaan ja näytetään mallia myös kotona. Tältä sivulta löydät tietoa lukemisen merkityksestä perheissä ja vinkkejä siihen, kuinka lukemiseen kannustavaa ilmapiiriä voi luoda kotiin helposti. Pudotusvalikoista löydät yleisiä vinkkejä kodin lukuympäristön rakentamiseen, yhdessä lukemisen tapoja, hauskoja yhteisiä leikkejä, sekä lapsille itsenäistä lukuharjoittelupuuhaa.

Yhdessä lukeminen tukee tutkitusti lukutaidon kehitystä

Lapsen kanssa yhdessä lukeminen on tärkeä osa lukutaidon kehitystä: yhdessä lukemisen on tutkimuksissa todettu olevan merkittävä lukutaitoa ennakoiva tekijä. Yhdessä vietetty aika aikuisen kanssa on tärkeää lapselle. Jaettu ilo, läheisyys ja vanhemmalta saatu huomio kirjan parissa luovat merkityksellisiä kokemuksia, ja tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Yhteiset lukuhetket tekevät lukemisesta luontevan ja keskeisen osan perheen arkea.

Lapselle ääneen lukeminen on monella tapaa hyödyllistä lukutaidon kehittymisen kannalta. Lukiessaan aikuinen antaa lapselle mallia sujuvasta lukemista sekä toimii kielellisenä mallina. Ääneen lukemisen avulla opitaan kielen ääntämistä, puhemelodiaa eli intonaatiota, puheen rytmiä ja luontevaa painotusta. Tarinoiden kuunteleminen kehittää lapsen kuullun ymmärtämistä, joka on tärkeä luetun ymmärtämisen taustataito. Jo lukemaan oppineellekin lapselle kannattaa lukea ääneen! Kun lukutaito alkaa kehittyä, voi lapsi alkaa lukemaan aikuiselle ääneen, sillä tämä kehittää tehokkaasti lukemisen sujuvoitumista.

Lukemisesta kannattaa rakentaa rutiini perheen arkeen. Helpoin keino tähän ovat yhteiset iltasatuhetket, jolloin kirjan ja tarinoiden äärelle rauhoitutaan yhdessä. Lapsen kasvaessa ja lukutaidon kehittyessä lapsi voikin lukea iltasadun välillä myös aikuiselle. Iltasadun lisäksi lukurutiineja kannattaa luoda myös päiviin. Lukea voi esimerkiksi aina välipalaa syödessä.

Lapsen lukuinnon ja –taidon tukemisessa tärkeää on myös lukea itse, eli tarjota lukevan aikuisen malli. Lapsi oppii paljon asioita mallista, ja aikuisen malli lukemisesta opettaa lapselle niin lukemisen merkityksestä kuin lukemisen tavoista eri tilanteissa. Jos siis haluaa innostaa lasta lukemaan, kannattaa lukea myös itse.

Miten tuetaan lukemista harjoittelevan lapsen lukumotivaatiota?

Jos lukeminen on lapselle haastavaa, tai sujuvan lukutaidon oppiminen etenee ikätasoa hitaammin, korostuu harjoittelussa motivaation merkitys. Lapsen harjoittelu- ja lukumotivaatiota voi tukea seuraavilla tavoilla:

– Luettava kirja on aiheeltaan ja sisällöltään lapsesta kiinnostava, ja lapsi saa itse vaikuttaa siihen, mitä luetaan.
Luettava kirja on sopivan haastava ja sopivan pituinen, jotta lapsi selviytyy sen lukemisesta ja saa luettua kirjan loppuun saakka lannistumatta.
– Lapsi saa positiivista palautetta onnistumisista sekä sinnikkäästä yrittämisestä.
– Kirjaa luetaan yhdessä, ja lukuhetkistä tehdään mukavia, rauhallisia yhdessäolon hetkiä.
– Lukuhetket ovat tarpeeksi lyhyitä, jotta lapsi ei tuskastu harjoittelun työläyteen.
– Ahkerasta harjoittelusta annetaan pieniä palkintoja. Tässä apuna voi käyttää esimerkiksi lukupassia, johon kirjataan lukuharjoittelukerrat. – Lapsi sitoutuu harjoittelemaan lukemista kotona, ja tietystä määrästä harjoittelua hän saa valitsemansa pienen palkinnon.

Miten luodaan innostava lukuhetki?

Luokaa itsellenne mukava ja rauhallinen lukupaikka. Yhdessä lukemisessa on tärkeää, että molemmat näkevät kirjan ja kuulevat toisensa hyvin. Rauhallinen ympäristö mahdollistaa hyvän keskittymisen lukuhetkeen. Sängyllä tai sohvalla makoillessa on mukava lukea. Joskus kannattaa myös etsiä yllättävä lukupaikka, kuten vaatehuone, sauna tai ullakko, tai rakentaa vaikkapa lukumaja!

Ennen lukemisen aloittamista tutustukaa kirjaan yhdessä. Tutustukaa uuteen kirjaan alussa katsomalla sen etu- ja takakansi. Mitä kuvissa on? Mistä kirja voisi kertoa? Käykää uutta lukua aloittaessa läpi kuvat ja otsikot ja miettikää, mistä tuleva luku voisi kertoa. Tämä vaihe on erityisen tärkeä luetunymmärtämisen kannalta! Muistelkaa myös uutta lukuhetkeä aloittaessa, mihin jäitte kirjassa viimeksi.

Lukiessa varatkaa aikaa pohtimiselle, keskustelemiselle ja kehuille. Pysähtykää kappaleen vaihtuessa tai kuvien kohdalle sekä lukuhetken loppuun keskustelemaan luetusta.

– Tutkikaa kirjan kuvia. Mitä kuvat kertovat?
– Oliko tekstissä vieraita sanoja? Mitä ne voisivat tarkoittaa?
– Pysähtykää pohtimaan ymmärsikö lapsi, mitä tekstissä luki?
– Muista kannustaa lasta! Huolehdi, että lapsi saa joka kerralla positiivista palautetta.
– Lukemisen ympärille voi kehittää myös muuta mielekästä tekemistä. Esimerkiksi voidaan keksiä itse tarinalle vaihtoehtoinen loppu, tai piirtää kirjan hahmoja/tapahtumia.

Millä eri tavoin kirjaa voi lukea yhdessä?

Lukemista aloitteleville
– Aikuinen lukee kirjaa, ja pyytää lasta nimeämään sanoja kirjan kuvista.
– Lapsi kertoo kuvien perusteella, mitä tarinassa voisi tapahtua, tai jatkaa tarinaa kuvien perusteella.
– Aikuinen lukee kirjaa ja näyttää tarinan kannalta tärkeitä sanoja, jotka on kirjoitettu lapuille. Lapset lukevat sanat lapuista.

Lukemista harjoitteleville
– Kirjan lukeminen vuorolukuna: kaikki lukuhetkeen osallistuvat lukevat vuorotellen 1-2 lausetta.
– Kirjan lukeminen mallilukuna: aikuinen lukee ensin ja lapsi lukee saman tekstin uudestaan perässä.
– Kirjan lukeminen yhteen ääneen.
– Äänikirjan kuunteleminen ja samalla vastaavan kirjan lukeminen.

Sujuvasti lukeville
– Kirjan lukeminen sisaruksille, lemmikille tai pehmolelulle.
– Kirjan lukeminen yhdessä, ja tarinasta keskusteleminen.
– Iltasadun lukijan vaihteleminen: vanhempi lapselle, sitten lapsi vanhemmalle.

Vinkkejä lukuharjoittelun lisäämiseksi kodin arkeen

Yllättävien lukupaikkojen tarjoaminen lapselle, esimerkiksi sauna, vaatehuone taskulampun valossa, ullakko.

Tekstiviestien kirjoittelu kavereille ja perheenjäsenille.

Viestien jättäminen perheenjäsenille jääkaapin oveen.

Jääkaappimagneeteilla kirjoittelu ja leikkiminen.

Perheen kotityölistan lukeminen ja kirjoittaminen.

Perheen yhteisen kalenterin lukeminen ja kirjoittaminen.

Nimipäivien etsiminen kalenterista.

Saapuneiden mainosten ja lehtien selailu.

Sanomalehden tai digilehden lukeminen. Vanhempi voi valita lapselle mielenkiintoisen “päivän uutisen”, joka on sopivan lyhyt, esimerkiksi Lasten uutiset.

Viikon ruokalistan suunnitteleminen ja kirjoittaminen.

Kauppalistan kirjoittaminen yhdessä, esimerkiksi paperille tai puhelimeen.

Tuoteselosteiden lukeminen pakkauksista, esimerkiksi kaupassa tai ruokapöydässä.

Reseptien etsiminen, lukeminen tai oikeiden tuotteiden etsiminen kokatessa tai leipoessa.

Rajatun lukuajan hyödyntäminen, esimerkiksi vanhemman laittaessa ruokaa.

Aamupala- tai välipalapöydässä lukeminen.

Lukeminen hampaiden harjauksen ajan, esimerkiksi vitsikirjaa tai sarjakuvaa kaksi minuuttia.

Vessassa lukeminen.

Äänikirja- ja e-kirjasovellusten lataaminen ja käyttö.

Tekstitettyjen tv-ohjelmien katsominen.

Osoitteen kirjoittaminen navigaattoriin/sijainnin etsiminen karttasovelluksesta.

Hauskaa puuhaa yhdessä

Lukemista vaativien pelien pelaaminen
– Tietovisat, esimerkiksi Trivial Pursuit
– Sananmuodostuspelit, esimerkiksi Scrabble, Bananagrams
– Kaikki pelit, joissa on kysymys- tai tehtäväkortteja

Lukemisen taustataitoja tukevien pelien pelaaminenLaiva on lastattu –peli
– Sananselityspelit, esimerkiksi Arvaa sana – Lukumummien oma sanaselityspeli, Alias
– Tarinakuutiot/-nopat
– Muistipelit

Lautapelien ohjeiden ja sääntöjen lukeminen peliä pelatessa.

Oman tietovisan laatiminen, esimerkiksi Kahoot! -sovelluksella

Sellaisten tietokone-/konsolipelien pelaaminen, joissa on lukemista, esimerkiksi laulupelit ja tietovisat.

Aarteenetsintä ympäri kotia tai pihaa. Vihjeet kirjallisena.

Kirjastoleikkien leikkiminen, esimerkiksi lapsi kirjastonhoitajana, joka suosittelee kirjoja.

Kirjaston nettisivujen selaaminen ja kirjojen etsintä ennen kirjastokäyntiä.

Perheen oman kirjasuosituslistan tekeminen.

Perheen kirjakerhon perustaminen, joka kokoontuu esimerkiksi viikoittain.

Lukemisen teemaviikon järjestäminen. Koko perhe lukee tiettyä kirjaa tai tietystä teemasta kertoavaa kirjaa. Aiheesta tehdään kirjoihin liittyviä tehtäviä. Jokainen perheenjäsen osallistuu vuorollaan teeman päättämiseen.

Lempikirjan esittely, vaikka pantomiiminäytelmänä.

Kirjahyllyn kirjojen aakkostaminen, tai teeman tai värien mukaan järjestäminen.

Kirjahyllyn kirjojen niteistä jonkin tietyn sanan etsimiskilpailu.

Laulukirjoista laulaminen ja laulun sanojen lukeminen tai karaoken laulaminen.

Hassun tarinan keksiminen, esimerkiksi siten, että jokainen osallistuja ottaa jonkin kirjan ja valitsee sieltä yhden lauseen. Tämän jälkeen lauseet yhdistetään tarinaksi.

Lapsi kertoo tarinan aikuiselle ja aikuinen kirjoittaa sen muistiin.

Luettujen sivujen merkitseminen ylös/lukupassin käyttäminen. Sovitusta lukumäärästä palkitseminen.

Hauskaa puuhaa yksin

Äänikirjan kuunteleminen nukkumaan mennessä tai matkustaessa.

Katsotun elokuvan lukeminen kirjana.

Lukemista harjoittavien tietokonepelien pelaaminen, esim. ilmainen Ekapeli, Pikku Kakkosen Eskari- peli, Oppi ja ilo -nettipelit.

Lukemista vaativien tietokone-/ konsolipelien pelaaminen, esim. roolipelit.

Yksi rivi päivässä -päiväkirjan kirjoittaminen.

Askartelu- ja käsityöohjeiden lukeminen, esim. pienoismallit. Sellaisten omien askarteluiden keksiminen, joissa on kirjoittamista. Esim. onnittelukorttien, juhlakylttien tai oman huoneen ovikyltin askartelu.

Kirjeiden ja kutsujen kirjoittaminen.

Omien sarjakuvien tekeminen.

Puuhakirjojen tekeminen.

Oman kirjan tai lehden tekeminen tietokoneella, esim. valokuvakirja, jossa on tekstejä.

Vanhojen kirjojen ja sanomalehtien luova käyttö askartelussa, esim. unelmakartta tai posteri.

Tarinan kuvittaminen, esim. piirrä/maalaa kirjan kansi tai kuva kirjan tapahtumasta.

Kirjaan perustuvan näytelmän keksiminen ja näytteleminen leluilla tai itsetehdyillä hahmoilla.

Lasten ristikoiden ratkaiseminen.

Oman huoneen sääntöjen kirjoittaminen.

Omien laulunsanojen keksiminen ja kirjoittaminen.

Oman elokuvan tai näytelmän kirjoittaminen.

Kirja-arvostelujen kirjoittaminen.

Oman salakirjoituksen laatiminen ja sillä viestien kirjoittaminen kaverille/perheenjäsenelle.

Kirjanmerkin ja lukupassin askarteleminen, tyyli vapaa.

Lisää materiaaleja ja lukupuuhaa

LUKUHAASTEITA KOULULOMILLE

Täältä löydät tulostettavia lukuhaasteita, joita voitte tehdä perheen kanssa lomilla.

VIRTUAALISIA LUKUTUOKIOITA

Virtuaalisilla lukutuokioilla Lukumummit ja -vaarit lukevat eri-ikäisille suunnattuja satuja ja kirjoja. Lukutuokioihin on myös tehtäviä.

LUKUVINKKEJÄ ALAKOULUIKÄISILLE

Täältä löydät alakouluikäisille soveltuvia lukuvinkkejä!

TOIMINNALLISIA TEHTÄVIÄ KOTIIN JA KOULUUN

Täältä löydät soveltavia tehtäviä, joita voi hyödyntää myös perheen kesken!

Lisää tietoa

Lukusilta.fi -sivustolta löydät paljon hyödyllistä tietoa lukemaan oppimiseen, kielenkehitykseen ja kielitaidon tukemiseen liittyen.
Monikielisestä kirjastosta löytyy luettavaa yli 80 kielellä, ja kokoelmia voi tilata lähikirjastoihin ympäri Suomen.
Lue lapselle -sivustolta löydät paljon hyödyllistä tietoa lapselle lukemisesta ja varhaislukemisen merkityksestä.
Lastenkirjainstituutin ylläpitämällä Lukemo.fi -sivustolla esitellään lasten- ja nuortenkirjauutuuksia. Sivustolta on helppo etsiä uutta luettavaa!
Lukimat.fi -sivustolta löydät paljon tietoa lukutaidon kehittymisestä, lukivaikeuksista, sekä lukutaidon tukemisesta.

Lähteet

Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. (2019). Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-Kustannus: Jyväskylä.

Määttä, S. (2020). Motivaatio ja oppiminen. Teoksessa S. Tuovila, L. Kairaluoma, & V. Majonen (Toim.),
Luku- ja kirjoitustaidon pedagogikkaa yläkouluun (s. 10-18). Lapin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-206-1

Torppa, M., Vasalampi, K., Eklund, K., & Niemi, P. (2022). Long-term effects of the home literacy environment on reading development:
Familial risk for dyslexia as a moderator. Journal of Experimental Child Psychology, 215, 105314. https://doi.org/10.1016/j.jecp.2021.105314